Komeat ja helpot kiinanpionit
Herkkää vaaleanpunaista, voimakasta violettia ja kujeilevaa kirjavaa – Kiinanpionista on moneksi
Pionin historialliset juuret ulottuvat kauas. Pionien jalostus aloitettiin Kiinassa useita vuosisatoja sitten. Jalostustyön tuloksia voimme ihailla puutarhoissamme lukemattomien lajikkeiden kirjona.
Lajikkeista ehkä tunnetuin on ’Sarah Bernhard’, joka on nopeakasvuinen ja kukkii ihastuttavin vaaleanpunaisin, kerrotuin kukin. Valkoinen, kevyesti vihreän ja keltaisen sävyjä omaava ’Duchesse De Nemours’ hurmaa myös tuoksullaan. ’Candy Stripe’ herättää taatusti ansaittua huomiota valko-punaraitaisilla terälehdillään ja kirkkaanpunainen ’Kansas’ on oiva valinta voimakkaita värejä rakastavalle. Nämä kerrottukukkaiset kiinanpionit vaativat yleensä tuennan, joka kannattaakin järjestää kuntoon hyvissä ajoin ennen kukinnan alkamista.
Yllä herkkä vaaleanpunainen Sarah Bernhard. Alla valkoinen Duchesse De Nemous.
’White Wings’ paljastaa jo palan keltaista ydintään, vaikka terälehdet ovatkin suuret ja näyttävät. ’Bowl of Beauty’ on kenties Suomen suosituin yksinkertainen lajike. Sen nimi ’kauneuden malja’ kertoo kukasta olennaisen. ’Jan van Leeuwen’ on yksi matalimmista (50–70 cm) lajikkeista, silti sen kukat ovat hyvin suuret – ja häkellyttävän puhtaanvalkoiset.
Kiinanpionien kukinta-aika alkaa eteläisessä Suomessa juhannuksen tienoilla ja jatkuu myöhäisten lajikkeiden osalta pitkälle heinäkuulle asti. Toki kasvupaikka tuo tähän oman ulottuvuutensa.
Nämä kukkien kuninkaalliset menestyvät lähes koko Suomessa. Tutustu oman puutarhakauppiaasi valikoimiin, joista löydät taatusti omaan pihaasi sopivat lajikkeet ja voit nauttia pioniloistosta kesästä toiseen…
Vasemmalla komea tumma Kansas ja oikealla pirteän raidallinen Candy Stripe.
Kiinanpionien istutuksen tärkeimmät pointit
Kiinanpionien kanssa menestyy, kun muistaa kaksi tärkeintä sääntöä: Juuret eivät siedä seisovaa vettä eikä turvepitoista multaa pidä käyttää. Istutuskuopan pohjalle tehdään siis aina salaojitus läpäisevän hiekan tai soran avulla ja huolehditaan, ettei pionin tyvialuekaan jää vettä kerääväksi kuopaksi vaan mieluummin pieneksi harjuksi, eikä veden poisvirtaamista estetä reunakiveyksin. Mineraalipitoinen (hiekkaa, hiesua, hietaa ja jopa vähän savea sisältävä) kasvualusta on pionille omiaan. Liian raskasta savimaata voi keventää karkealla hiekalla. Seuraavaksi kuopan pohjalle lapioidaan pohjamultaa ja tuhti annos ravinteita: hyvin palanutta hevonkakkaa tai kanankakkarakeita, jotka sekoitetaan multaan. Vielä pieni kerros multaa, jonka päälle pioni sitten varsinaisesti istutetaan. Pionia ei saa istuttaessaan upottaa liian syvälle, eikä toisaalta jättää liian ylös, vaan juurakon niskan kohta (josta silmut kasvavat) saa jäädä vain vajaat 5 cm maan pinnan alle. Pioni rakastaa lämpöä ja aurinkoa, joten älä lannista sen kukintaintoa istuttamalla varjoisaan paikkaan. Se on parhaimmillaan pihan parhaalla paikalla, useamman lajitoverinsa ympäröimänä.
Hoida maltillisesti
Istutuksen jälkeen pioni pärjää kuopan pohjan ravinteilla seuraavat pari-kolme vuotta, mutta sen jälkeen on hyvä tarjoilla vuosittain lisää ravinteita, jotka takaavat näyttävän kukinnan. Mieluummin siis ravinnetta, jossa on runsaasti fosforia ja kalsiumia, jotka ovat omiaan kukittamaan kasvia. Pioni pitää melko neutraalista (pH 6-6,5) maasta, joten kalkitus saa olla maltillista.
Kiinanpionin suurimmat juuret ovat usein melko lähellä maan pintaa, joten rikkaruohoja peratessa pitää olla varovainen. Kiinanpionin versot leikataan vuosittain, jo myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä.
Kuvassa Chelsea Flower Show:n yksi runsaista pionipenkistä.
