Luo tunnelmia – ruukkupuutarhassa
Koristekasvien tarjonnan runsaus luo mahdollisuudet mitä erilaisimpiin ideoihin suunniteltaessa kesän rentouttavaa keidasta parvekkeelle, terassille tai puutarhaan. Kesäkukkia ja yrttejä yhdistelemällä voi helposti luoda erilaisia teemoja hyödyntäen erilaisia kasveja, värejä, ruukkuja sekä tuoksuja. Tunnelman tehostamiseen voi käyttää myös erilaisia istutusastioita: ruukkuja, sammioita, koreja tai vanhoja harmaita lautalaatikoita. Kasvukauden kuluessa muunneltavuuskin on helpoa ja erilaisten kasvien hoitaminen käy kätevästi, kun kasvit on istutettu omiin astioihinsa. Teeman päivittäminen tai vaihtaminenkaan kesken kasvukauden ei ole mahdotonta. Ruukkupuutarhassa yhdistyy helposti myös huvi ja hyöty. Keittiöpuutarhan hyötykasvit soveltuvat loistavasti reheviin ruukkupuutarhoihin. Runsas persiljaruukku tai upeat lehtikaalit luovat mukavasti kontrastia kukkivien kasvien sekaan. Perinteinen ruohosipulikin on hauskan näköinen ruukussa, puhumattakaan tuoksuvista laventeleista, timjamista ym. Ruukkupuutarhassa vain mielikuvitus on rajana.
Ruukkupuutarhaan saa rytmiä erilaisilla ruukuilla ja selkeillä näyttävillä kasveilla. Kuva Kotipuutarha 5/2011
Lämpimät säät ovat jo hellineet suomalaisia, mutta kesään, etenkin kesälomaan tuntuu olevan vielä tavattoman pitkä aika. Pienen irtioton ja lomanpoikasen voi kokea vaikka jokaisen työpäivän jälkeen, kun loihtii parvekkeelleen, terassille tai puutarhan suojaisaan nurkkaan oman puitteet leppoisalle lekotteluhetkelle. Rentoutuessa pääseen vaikkapa välimerelliseen tunnelmaan, luomalla välimeren tuoksuja henkivän lepopaikan kasveineen ja kalusteineen. Sinne voi napata mukaan lasillisen kuivaa italialaista valkoviiniä tai mukillisen tuhtia espanjalaisen sangriaa, ja laittaa kuulokkeisiin soimaan Mikis Theodorakisin tuotantoa. Tee itse oma paratiisisi…
Parveke – oma keitaasi
Parvekkeella voi tosiaan nauttia tunnin jos toisenkin, kunhan puitteet ovat kunnossa. Lasitettu parveke tarjoaa tietysti suojaa säästä riippumatta, mutta myös köynnöskasveilla saa toivottua näkö-, tuuli-, ja sadesuojaa. Välimeren maista tutuksi tullut bougainvillea eli ihmeköynnös viihtyy aurinkoisella paikalla ja kasvaa nopeasti suojaavaksi seinämäksi, kunhan sille tarjotaan tuki, jota pitkin kiivetä. Se nauttii tasaisesta kastelusta ja palkitsee huikaisevan upealla kukinnallaan – kukat ovat kyllä pienet ja vaatimattomat, mutta kukkia ympäröivät suojuslehdet sitäkin koreammat. Jos ihmeköynnöksen lehdet kellastuvat, anna typpipitoista ravinnetta.
Kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis) ei meillä valitettavasti pärjää puistojen pensasaitana, mutta istuu mainiosti vaikka parvekelaatikkoon tiheäksi, kesäiseksi kasviseinämäksi. Sen komeat kukat virittävät parvekkeelle auringon paisteen, säästä piittaamatta. Se ei pidä sateesta, mutta kastelusta ja ravinteista sitäkin enemmän.
Afrikan puolelta kotoisin oleva tähtisilmä (Osteospermum) on jo löytänyt tiensä suomalaisten sydämiin. Ahkeran jalostustyön tuloksena saamme nyt nauttia entistä tiheämmistä, terveemmistä ja kauemmin kukkivista lajikkeista. Pitkä ja ahkera kukinta onkin tämän kesäkukan paras puoli. Se rakastaa aurinkoa, mutta jaksaa kukkia myös hieman varjoisammassa paikassa, etenkin kun heti keväästä lähtien huolehdit kastelusta ja lannoituksesta. Napsaise kuihtuneet kukat pois, niin saat nauttia uusista kukista pitkälle kesälomasi jälkeenkin.
Tuoksuvia hyötykasveja
Laventeli on kotoisin Välimeren läntiseltä alueelta. Suomessa laventeli voi talvehtia maassa suojattuna tai ruukussa talvisuojaan vietynä. Tämän lilatähkäisen puolipensaan tuoksu on rauhoittava ja saa mielikuvituksen karkaamaan eteläisten maiden maisemiin. Laventeli kannattaa siis nostaa aivan lepotuolin viereen, jotta sen aromaterapialta ei voi välttyä. Muutakin hyötyä siitä on: Se karkottaa tuholaisia kasvimaalta, eli se sopii mainiosti pienen parveke-hyötytarhan ensimmäiseksi asukiksi.
Välimeren hengessä rakennettuun hyötytarhaan sopii mainiosti myös sitruunamelissa, joka kasvaa luonnonvaraisena koko Välimeren alueella. Kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat sitruunamelissan hunaja-, lääke- ja maustekasvina. Sen sanotaan parantavan unen laatua, ja ruotsalaiset kutsuvat kasvia nimellä “hjärtansfröjd” eli sydämen ilo. Mikä voisikaan olla sopivampi kasvi työpäivän uuvuttaneelle mielelle ja keholle? Lisäksi siitä saa koristeellisia mausteita jälkiruokiin ja salaatteihin.
Matalakasvuinen timjami kasvaa villinä Välimeren seudulla. Se on monivuotinen, mutta kestää meillä talven yli vain Etelä-Suomessa, kuten laventeli. Se sopii italialaistyyppisten ruokien mausteeksi sekä erilaisiin keittoihin ja patoihin. Maku ei kärsi pitkästäkään kuumennuksesta. Roomalaisten mielestä timjami antoi rohkeutta, joten seuraavan päivän hankala palaveri on jo puoliksi voitettu timjamin ansiosta.
Kaksivuotista persiljaa on viljelty tuhansia vuosia ja se kasvaa nykyäänkin luonnonvaraisena Välimeren alueella. Se oli aikoinaan kreikkalaisten pyhä yrtti ja olympiavoittajan päähän painettiin usein persiljaseppele. Roomalaiset uskoivat persiljaseppeleen imevän viinihöyryt ja ehkäisevän krapulaa. Voit siis kenties nauttia toisenkin lasillisen valkoviiniä, kunhan viljelet pelastavaa persiljaa. Se sisältää vitamiineja, mineraaleja sekä erilaisia haihtuvia öljyjä, joten se lisätään ruokaan vasta lopuksi, jotta aromit säilyvät mahdollisimman hyvin.
Muutamalla tarkkaan harkitulla kasvilla saadaan siis luotua haluttua tunnelmaa ja jopa matkamuistot tulvahtamaan mieleen. Pienikin parveke voi tarjota paikan rauhoittumiselle ja tuoda kesämielen – jo ennen varsinaista kesää.
